JonnaLflund

Oikeilla puitteilla. Helposti kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

 

Panostukset työllisyyden kasvuun kohdennetaan vääriin osoitteisiin. Kaavailussa on mm. työnantajan sosiaaliturvamaksuun alennus. Tämä ei tule luomaan uusia työpaikkoja halutulla tavalla. Alennus auttaa kylläkin jonkin verran suuria yrityksiä, mutta sillä ei tule olemaan vaikutusta pieniin yrityksiin, kun mietitään yrityksen kasvumahdollisuuksia tai yrittäjäksi ryhtymistä. Isoissa yrityksissä taas yt:eet sen kun jatkuvat ja jaettavat osingot kasvavat. Yhteisöveron alennuskaan ei tuonut valtion kassaan muuta, kuin ammottavan aukon.
Jos todella halutaan luoda uusia työpaikkoja tulee uudistukset tehdä koskemaan juuri näitä yksin- ja pienyrittäjiä silmällä pitäen. Näihin yrityksiin ne uudet työpaikat lähitulevaisuudessa syntyisivät.


PerusYrittäjillä on selkeä ja toimiva ohjelma. Siitä muutamia asioita poimimalla, luotaisiin suomalaisille uusia työpaikkoja  useita kymmeniä tuhansia.

ALV-rajan reipas nosto olisi yksi osatekijä, mikä houkuttaisi yrittäjäksi ryhtymiseen ja millä yksinyrittäjälle mahdollistettaisiin pärjääminen omalla työpanoksellaan. ALV- raja tulisi olla vähintään 50000e. Esimerkiksi Isossa Britanniassa raja on huomattavasti tuota korkeampi. Alv rajan nosto vähintään 50 000 euroon ei loisi vielä merkittäviä kilpailullisia etuisuuksia tai neutraalisuuspoikkeamia kilpailullisiin asetelmiin, sillä tästä hyötyisivät ennen kaikkea yksinyrittävät käsityöläisammattilaiset. Tämä varmasti kasvattaisi pienten palveluiden kysyntää, ja siten saisimme rahan liikkumaan entistä enemmän.  Alv rajan nostolla ei olisi siis tarkoituskaan kasvattaa olemassa olevaa yritystä, vaan luoda uusia yrityksiä markkinoille.
Toinen merkittävä tekijä pienille yrittäjille olisi tuntuvat helpotukset perheen ulkopuolisen ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Tällä hetkellä kulut ja riskit ovat niin suuret, että perheen ulkopuolisen työntekijän palkkaus voi johtaa yrityksen mittaviin vaikeuksiin. Monessa yksin- ja /tai pienyrityksessä olisi lisätyövoimalle tarvetta. Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä ja myös hieman varttuneempiakin henkilöitä ikähaarukassa 60 - 64 vuotta n. 30 000kpl. Tässä ryhmässä on varmasti myös paljon käyttämätöntä tietotaitoa ja osaamista. Ensimmäisen perheen ulkopuolisen henkilön palkkaamiseen kohdistuvat huojennukset voisivat auttaa myös heitä työllistymään, mikäli he ovat muilta osilta vielä työkuntoisia ja halukkaita vastaanottamaan työtä.


Naisten yrittäjyyttä tulisi tukea yrittäjän äitiys- ja vanhempainrahakaudella (9kk). Tuen ei tarvitsisi olla massiivinen esim. noin 2500e. Tuella turvattaisiin, että yritys pysyisi pystyssä myös tuon äitiys- ja vanhempainrahakauden. Tuella yrittäjä pystyisi hoitamaan ainakin osan pakollisista kuluista, jotka juoksevat vaikka yritystoiminta olisi hetkellisesti pysähdyksissä. Tuen saanti edellyttäisi, että henkilö toimii päätoimisena yrittäjänä ja saa tulonsa yrityksestä. Tämän voisi yhdistää hallituksen suunnittelemaan perhekustannusten tasaamiseen, jossa yritykselle maksetaan 2500€ tuki, jonka työntekijä jää äitys-ja vanhempainvapaalle ja palaa vapaan jälkeen yritykseen takaisin töihin.


Toimenpiteitä tehtäessä ei voida katsoa vain hintalappua, mitä mikäkin maksaa, vaan pitää muistaa, että kun ihminen työllistyy, lähtee vastaavasti työllistyvän henkilön mahdolliset sosiaaliset tuet pois. Valtion on panostettava pieniin yrittäjiin, jolloin valtio saa myös lisää verotettavaa tuloa. Nämä toimenpiteet eivät vääristä kilpailua, vaan monella alalla kilpailua vääristää ulkomailta vuokrattujen työntekijöiden verotus.

Tekijöitä löytyy, puitteet puuttuvat!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Tarja Pihkamäki

Alv-alarajan nosto 50.000 euroon vähentäisi valtion tuloja paljon. Yrittäjä saisi vähentää ostoistaan alv:n, mutta myynnistä ei tarvitsisi tilittää alv:ia. Käytännössä valtio maksaisi yrittäjälle ostojen alv:n. Tämä ei ainakaan lisäisi ensimmäisen työntekijän palkkausta, koska liikevaihto pitäisi kasvaa paljon, että alv:n, työntekijän palkan ja sivukulujen jälkeen yrittäjällekin jäisi palkkaa. Yrittäjän äitiys- ja sairaslomakorvaus riippuu vain maksetusta Yel-eläkkeestä.

Käyttäjän JonnaLflund kuva
Jonna Löflund

Hei Tarja
Alv-rajan nostohan ei vaikuta ostoista vähennettäviin alveihin. Niitä ei saa vähentää tällä hetkelläkään. Alv-rajan nostossa kyse on yksinyrittäjistä, jotka pyrkivät elättämään itsensä omalla työllään sekä lähtemään itsensä työllistäjiksi.

Alv- rajan nostolla ei ole tekemistä perheen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauksen kanssa.

Tällä hetkellä yrittäjä ei saa tukea yrityksensä pakollisiin menoihin jäädessään äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Henkilökohtainen äitiys- / vanhempainraha (mikä määräytyy yelin mukaan) ei ole tarkoitettu yrityksen kulujen hoitoon vaan tavallisiin arkielämän kuluihin. Moni nainen miettii voiko lähteä yrittäjäksi ja mitä tapahtuu yritykselle, jos tulee aika perheen perustamiselle? Pysyykö yritys pystyssä, mistä rahat juokseviin yrityksen kuluihin ym? Tämä on varmasti iso osasyy, miksi suurin osa naisista lähtee yrittäjiksi vasta, kun perhe on jo perustettu. Näin oli aikoinaan myös omalla kohdallani.

Kuluja tulee, mutta kuluja myös lähtee. Kolikolla on kaksi puolta.
Kun ihmiset pystyvät työllistämään ja elämään oman työnsä panoksella, lähtee vastaavasti muut sosiaaliset tulon siirrot pois. Nämä ovat valtiolle plussapuolella. Sama koskee ensimmäisen perheen ulkopuolisen työntekijän sivukuluhelpotusten kanssa.

Toimituksen poiminnat